Empä oo paljoo ehtiny Lyytiä kaipaileen, kun meillä on ollu kaikenlaista menoo ja meininkiä. Tai no, toissapäivänä miäspalvelija katto jotain vireoo, missä kuulu ku mää ravistan itteeni. No, kuulin sen äänen viltin alle ja ampasin salamana ylös ja ettin koko kodin moneen kertaan läpi siinä toivossa että Lyyti olis salaa tullu kotiin. Ei näkyny Lyytiä. Ei. Olin vähän pettyny, mutta naispalvelija lohrutti, että ei oo enää ku 7 viikkoo siihen että Lyyti tulee takasin kotiin.
Pääsin viime viikolla käymään maallakin! Tongittiin pikkusiskon kanssa nurmikkoo ja mää tiätysti juaksin kun miälipuali pitkin pihaa. Pikkusiskokin vaan nauro mulle, kun menin niin lujaa. Kateellinen se vaan on, ku ei itte pääse perässä!
Ollaan lenkillä törmätty taas monenmoisiin kavereihin. Oravat ja linnut nyt on ihan arkipäivää, mutta pikku siili oli taas iltasella mun lenkkipolun varrella. Tälläkertaa me ei juteltu mitään, kun siili-lapsi oli sen verran kaukana. Sitten oon törmänny paristi mua kaks kertaa isompaan kissaan, jota sen omistaja taluttaa narussa. Se on vähän jännä elävä se. Sille täytyy murista varmuuden vuaks. Toisaalta siihen olis kiva tutustua. Tuliskohan siitä mulle juaksukaveri? Se vois ainaki kiivetä puuhun ajaan ne oravat alas, että voisin jahrata niitä paremmin! Ainiin, sit oli viä taas tommonen sahalaitakuvioinen matonen paistattelemassa päivää. Sen kanssa en onneks joutunu vastakkain. Matoja on ollu ny tänä kesänä aika monta, osataan jo niitä aika hyvin varoo!
Pääsin käymään myäs Ruutanassa kyläilemässä. Tässä kuvassa esittelen isopappani tairetta. Kyllä nahkakoira sopii aika kivasti tommoseks sisustuselementiks sohvan selkänojalle, täytyy varmaan pyytää vähän hommia jostain sisustuslehren toimituksesta. Jos vaikka pääsisin malliks niiren kuviin. Hommista tuli miäleen, että naispalvelija on kovasti ollu pettyny mun siivouspanokseen Lyytin lährön jälkeen. Ei kuulemma tuu enää tarpeeks puhrasta jälkee ja lisäks oon kuulemma kovin valikoivaks ruvennu. Naispalvelija miättii että mistähän vois vuakrata väliaikasesti toisen tämmösen ekolookisen imurin mulle kaveriksi. Määkin tykkäisin tyäkaverista. Oks teillä ireoita? Pitäis kuitenkin olla tämmönen nahkamalli, kun niistä karvamalleista kuulemma tulee sitte taas erilailla sitä siivottavaa.
Tiddidii. Arvakkaa minne pääsin pitkästä aikaa viime torstaina!!! No juakseen tiätty. Muistin viä tarkalleen, kuinka homma toimii ja oon ainaki ameriikan nopein kiitäjä! Tänään mennään taas radalle. Jeeee!
Viikonloppuna olin reissussa Turun suunnalla, Liedossa. Siä asu tommonen vähän pelottava ihmislapsi. Mua jännittää pikkuihmiset aika kovasti, ku ne juaksee välillä kauheen lujaa mua kohti. Toisaalta tykkäisin ihan hirveesti juasta ja leikkiä niiren kanssa. Toi pikkuihminen oli kuitenki lopulta ihan kiva. Se ruakki mut kahdesti nappuloilla, niin kyllähän sen kaveriks piti ryhtyä!
Oommää vähän ehtiny nukkuunkin. Aika makosasti jopa! Noni. Ny mää jotain kirjotin, nii joko tuut mun kaa leikkimään? Juastaanko taloo ympäri sillai, että mulla on lelu ja sää yrität ottaa sitä multa pois? Vai heitelläänkö patukkaa ulkona? Mennäänkö napuleikkiä? Otetaanko akilitypupu kaapista? Tuu jo!
Moikka. Leikitään sit ku tuut lomalle maalle Ja käydään Remuakin moikkaamassa. Terkuin Lilli ja palvelusväki. Ps Kerro Lyytille Ja vauvoille terkkuja jos satut näkeen
VastaaPoista