Mulla on teille hyvejä uutisia, kevät on vihdoin tullut! Ei onneks kestäny toi talvi tänä vuonna kauempaa ku kesäkään.
Sunnuntaina jo varovaisesti iloittiin Selman kanssa, kun lumet oli jo melkein sulanu. Loska ei kyllä ollu yhtään kivaa. Onneks sekin on ny jo lähteny!
Tänään paistokin jo aurinko ja puussa oli silmuja. Linnut ei oo viä hoksannu alkaa laulaa niitä kevätlaulujansa eikä viä näy leskenlehtiä tai muita keväisiä kukkasia. Ehkä nekin siältä pian tulee. Kai? Vähän tää ny haiskahtaa jollain tapaa epätoivoselle, mutta lumi tuli ja lumi meni, nii eiks se tarkota kevättä ja kesää?
Eiks näytäkkin nahkakoira aika surkeelta ilman peittoja? Surkeeta se olikin, ku ajattelematon naispalvelija meni ja pesi meirän KAIKKI viltit kerralla. Siinä me jouruttiin sitte nukkuun ja paleleen ihan paljaalteen. Melkein jo soitettiin Selman kanssa eläinsuojeluun, mutta saatiin peitot onneks yäks takasin.
Arvakkaa montako peittoa meillä on käytössä? Ei niitä oo kun 9. Vähän viä tarvis lisää, niin ei tuntuis se herne tua mun pehvan alla. Ai mitennii tossa on jo muka liikaa peittoja kahrelle nahkakoiralle? Höpöhöpö. Täytyy olla tarpeeks peittoa alla ja päällä ja sillai että sinne pääsee kaivautuun sekaan. Ni. Ja tiätty niitä pitää olla ripoteltuna kaikkialle otollisille nukkumapaikoille: sohvalle, nojatualille ja sängylle oman punkan lisäks.
Välillä kun naispalvelija ei ehri tai jaksa tai mitä niitä kaikenmaailman sepityksiä se keksiikään, rapsuttaa mua, niin onneks Selma hoitaa assarin roolinsa hyvin ja mää saan nauttia hemmottelusta päivittäin.
Ehtisikkö leikkiin mun kaa? Täällä ei kukaa jaksa leikkiä mun kaa niin paljo ku mää haluisin.
Oon oppinu myäs kerrostalokyttääjäks. Tosta ei vaan oikein nää ku variksia. Täytyis neuvotella joku parempi kyttäyspaikka lähemmäs ikkunaa nii näkis vaikka niitä naapuruston komeita uroksia tai naapuritalon vihollislabbista. Sille täytyy kyllä aina muistaa huutaa, oli päivä tai yö. Ei olla sen kanssa koskaa ees tavattu lähemmin, mutta jotenki se on sen verran epäilyttävä, että on vaan pakko huutaa sille.
Naispalvelija on ärsyttävä, ku se menee vessaan ja laittaa oven kiinni. Siinä me sitte koko lauma orotetaan, että se tulee siältä pois ja voiraan vähän leikkiä.
Selma kävi eilen polvilääkärissä. Se sai siä vähä huanoja uutisia, vaikka kyllä me se jo tiärettiin että polvet on sököt. Molemmat jalat oli 3 ja ny se täytyy viärä korjausleikkauksee. Jaksaakohan se sit taas leikkiä mun kaa kunnolla, kun saaraan molemmat polvet ehjäksi? Siinä vaan menee varmaa puali vuatta, ku ne leikataa erikseen ja täytyy parantua kunnolla välissä. Ens kesänä me juastaan si entistä lujempaa kilpaa, vaikka ei noi polvet oo tuntunu Selman vauhtiin juuri vaikuttavan.
Ei mulla ny muuta. Meen orottaan, josko huamenna tarkenis lenkkeillä kevätauringossa vaikka ilman vaatetta.
