5.7.2017

Lampaisiin tutustumista ja hoidossa oleilua

Ny kuulkaa mää pääsin vihroinkin tutustuun oikeen lähietäisyyreltä noihin kyläpuarin raakataljoihin. Täytyy sanoo, että aika lepposia kavereita ne oli. Vaihroin oikein pari pusuakin ton emotaljan kanssa. 
Selma tiätty yritti lähtee heti leikkimään noiren pikkutaljojen kanssa, mutta ei ne oikein sitte puhunu samaa kiältä. Naispalvelija oli meistä oikein ylpee, ku ei yhtään pelätty ja osattiin tutustua nätisti. Tän pikasen tutustumisen perusteella rohkenen veikata, että toi mun oma talja on jokseenkin kuitenkin käytännöllisempi ja parempi verrattuna tohon raakamalliin. Toi raakamalli haisi aika pahalle ja sen päälle vois olla vähän hankala kiivetä unille. Tossa raakamallissa kyllä olis aktiivinen lämmitysominaisuus, jota taas ei oo tossa mun mallissa. Kesäkaveriksi tonne maalle voisin kyllä tommosen piänen ottaa kokeiluun.
  

Lampaisiin tutustumisen lisäks me saatiin naattia maalla taas ihan mukavan lämpimästä kesäpäivästä!

Sen kivan päivän päätteeks koin lievän järkytyksen, ku naispalvelija lähti kotiin ja jätti meirät Selman kanssa sinne maalle koko viikonlopuksi. Onneks mummu piti meistä oikeen hyvää hualta, saatiin nukkua molemmat yät sängyssä peiton alla.

Päästiin joku päivä käymään naispalvelijan kanssa lenkillä ilman pikkusiskoa, niin saatiin mennä tua Sualijärven pikkupolulla. Siä on aika kivat maisemat!

Mää oon ny jatkanu, hitaasti mutta varmasti, tätä mun vauvamasun kasvattamista. Kovin piäni se viäläkin on, vaikka vauvojen pitäis syntyä jo 2,5 viikon päästä. Ehkä siälä on vaan muutama piäni vaavi?

Mulla on ny alkanu olee niitä miälitekoja. Tarvisin ruokaa. Vähän lisää ruokaa. Ja sitte viä jälkiruakaa. Oon heikkona mm. noihin kuivattuihin kaloihin. Yritän ainaki viidesti päivässä huijata naispalvelijan sinne kalapurkille. Ensi meen vähä vispaan mun matoo sen viäreen, että se huamaa mut. Sitte ku huamio on kiinnitetty ja ennenku se ehtii muhun koskee lähren huokutteleen sitä mun perään kohti keittiöö. Siinä vaiheessa naispalvelija viimestää hoksaa mitä mää haluan. Aina se ei kyllä anna mulle sitä kalaa. Eiks niin, että raskaana ollessa saa herkutella ja syärä mitä tahtoo?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti