On kuulkaa ollu aika mälsä tää viikko tähän asti, noin niinku jos aamupäivää miättii. Mää joudun kaksin oleen ton Selman kanssa. Selmakaan ei oikeen tykänny ajatuksesta ja järjesti palvelijoille piänen protestin maanantaina. Pissa-alusta räjähti jotenkin ja pissit meni lattialle. Hupsista. Mää olin onneks kiltisti, niinku mää oon aina.
Päästiin me sit maanantaina vähä touhuaankin. Ensi mentiin Sämpylän pentupainiin ja siältä Pirkkalan koirapuistoon juakseen. Ilmakin oli kiva, paisto jopa aurinko!
Kavereita ei meillä siä puistossa ollu, mutta ei me semmosia kaivattukaan. Palvelijat heitteli meille patukkaa ja saatiin kuapia hiakkaa. Tai no, oli siä ampiaisia. Naispalvelijaa pisti semmone persuuksiin, ku se kyykisty noukkiin meidän patukkaa maasta. Ei kuulemma ollu kivan tuntusta. Mutta onneks meitä ei sentää pistäny! Eihän tämmöne piäni koira olis semmosta kestäny.
Tossa vireolla on vähän Sämpylän kaselliloikkia ja meirän juaksua hirastettuna.
Tiistaina mulla oli sitte se akility. Ei kuulkaa ollu palvelijanainen tyytyväinen mun suaritukseen. Sitä hävetti kovasti mun käytös. Mua ei oikee kiinnostanu se homma ollenkaan, nii en kauheesti jaksanu korviani lotkauttaa sen käskyille. Keskityin imuroimaan sitä hallia puronneista namin palasista. Nii-i, jonkunhan se siivoominenkin on tehtävä! Vai mitä? Mää sitte uhrauduin muiden pualesta. No jos totta puhutaan, nii kyllä mää vähän jotain siä teinkin. Minkä mää sille voin että mun pääkuuppa on viä sekasi niistä juaksuhormooneista. Haahuilen vaan paikasta toiseen eikä oikee viä kiinnosta kokoajan leikkiä tai touhuta. Katotaa jos si ens viikolla mää jaksasin yrittää vähä enemmä.
Eilen olikin taas oikein kiva ilma näin nakukoirankin näkökulmasta, aurinkoo ja lämmintä! Sen kunniaks naispalvelija kiikutti meitä extrapitkään tuala ulkosalla.
Tänään onkin sitten taas satanu vettä. Ei oo kivaa. Ei ollenkaan.
Selmakin sai tommosen uuren kurapuvun. Ny me ollaan ihan samiksia. Mää sentään kävelen tua sateessa eres jotenki, mutta Sämpylä lyä jarrut kiinni jo hissistä päästyä. Kyllä määki ulko-ovella vähä rotestoin, jos näyttää märälle. Yritän kattoo palvelijaa mahrollisimman surkeena, mutta ei toistaseks oo viä oikeen auttanu. Nöyränä sitte hyppään ovesta pihalle. Nyt onneks näyttäis ainaki huamine ja viikonloppu olevan taas nakukoiran ilmaa. Meillä on ehkä luvassa yks jännä retki lauantaina. Siihen liittyen meille kyllä hankittiin pelastusliivit. En sittenkään tiärä, onks se hyvä juttu vai ei. Mutta katotaan, miten sen retken käy. Kerron siitä sitten lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti