Joo, tais vähän venähtää tää plokin kirjotus. Mulla on ollu sen verran kiiruita, etten oo ehtiny kirjottaan. Eikä täällä oo tapahtunukkaa kyllä mitään kovin kummallista, muistaakseni.
On me sentään päästy käymään maalla! Lillikin oli päässy kesäkarvaan. Selmalla on vieläkin vähän ongelmia noiden antenniensa kanssa. Välillä ne on pystyssä ja välillä taas täysin lurpalla. Sitte on toi välimuato. Näppylät siltä on ny ainaki paranemaan päin, eikä uusia oo tullu tilalle. Naispalvelija aattelee, että se oli vaan joku yliherkkyysreaktio siitepölylle tai vastaavalle. Mutta nyt kun ei ainakaa uusia näppyjä oo tullu noihin korviin, niin ehkä ne taas pian on kunnolla pystyssä. Ainakin, jos Selma ei sulata niitä tua parvekeauringossa.
Mulla on ajottain ollu vähän ongelmia ton auringon kanssa. Välillä se yrittää olla mua piilossa sillai, etten muka huamais minne se porottaa. No tiätty nahkakoira haistaa kilometrin päähänki, missä se aurinkopilkku luuraa. Että tiaroks vaan aurinko, ei mun kanssa kannata mitää piiloleikkejä leikkiä. Löyrän sut kyllä!
Toinen aurinkopulma liittyy tehtävänsä unohtaviin palvelijoihin. Tässä joku aamu kun herättiin pikkusiskon toimesta aika aikasin, ei se aurinko ollu viä jaksanu nousta ylös. Parvekesohvalle ei paistanu viä yhtään (lue: siälä oli kylymä). Mun täyty si pönöttää tossa kovalla laatalla, kun siihen sentään yletty aamuiset lämpösäteet. Kun mää olin siinä aikani kykkiny ja näytin tarpeeks nyrpeeltä, tajus toi naispalvelija vihdoin tuara mun perin siihen lämpöseen. Sen jälkeen oli aika lokosaa! Mun miälestä palvelijan ensisijainen tehtävä olis hualehtia että nahkakoira saa riittävästi aurinkoa päivässä. Ni. Toinen melkein yhtä tärkee on ruaka. Se täälä onneks pelaa miltei poikkeuksetta.
Mulla on nyt ollu viikon verran aamupahoinvointia. En oo oikee tykänny syärä mun aamupalaa. Nappulatkin täytyy sylkee suusta pihalle, ku ne maistuu pahalle. Iltasin sitte on jo niin iso nälkä, että voisin syärä vaikka ison rusakon. Ehkä mää oon raskaana. Naispalvelija ei oikein osaa viä sanoo, onks mun maha yhtään pyäristyny. Mutta pian se varmaan kyllä näkyy jo selvästi päällepäin, jos niitä vauvoja mun masussa loisii.
Toi pikkuemäntäki alkaa meitä jo kouluttaan. Ensi se näyttää mallia mitä pitää tehrä, sitte ku pitäis herkkuihin antaa lupa niin sillä meneeki vaan sormi suuhun. Ei se kuulemma osaa viä sanoo niitä taikasanoja, millä ton dentastikin saa ottaa. Ehkä se huamenna jo oppii sanomaan "vapaa". Naispalvelijan täytyis sitä kouluttaa vähän ahkerammin, ei se muuten opi. Määki opin yhressä illassa haukkumaan.
Meille on nyt kovasti opettettu semmosta käskyä kun "pois". Sillon pitää mennä keittiöstä eteiseen. Mää haistan tässä kyllä vähän jotain palaneen käryä. Tässä samoihin aikoihin tota pikkusiskoo on nimittäin opetettu istuun syättötualissa ja vähän opetettu jo syämäänkin. Me tiätty Selman kanssa tarjouduttiin heti avuksi siinä siivoomisessa. Meille on paljon hommia kyllä jo tiarossa, kun toi pikkusisko alkaa kuulemma syämään alle kuukauren päästä itte omin pikku sormin, niin siinä saattaa jokunen ruuan murunen lattialle tipahtaa. Sitä mää en kyllä ymmärrä, että miks siinä ei sitten muka heti sais olla siivoomassa! Eikös se sotku lähe paljon helpommin jos sen siivoo heti? Tai vaikka suaraa pikkusiskon kärestä, ettei se ees ehri putoon maahan? Pikkusiskon miälestäkin mua ja Selmaa on kiva seurata siinä syättötualissa istuessa. Nyt jostain käsittämättömästä syystä mun ja Selman pitäis pysyä pois keittiöstä ruakailutoimituksen ajan ja päästään siivoon vasta sitten kun pikkusisko ja palvelijat on valmiita. En kyllä käsitä yhtään. Enkä kyllä aio nourattaa sitä sääntöö. Piste.
Koirapuistossakin me on jouruttu käymään. Tai jos Selmalta kysytään, niin päästy käymään. Otin määkin ehkä kolme juaksuaskelta, sitte riitti. Selma siä kyllä kohnottais vaikka koko päivän, jos joku viittis sille heittää patukkaa. Kuappiakin se kaivaa aika vauhtia. Tarviikko sää apua kukkamaalle? Ajattelin alkaa vuakraan tota Selmaa puutarhahommiin urakkapalkalla. Sanotaan vaikka 2€/kuappa kukkasille ja vitosella sais jo kuapan vaikka marjapuskalle. Vuokratyäläisen välittäjänä en vastaa tyän laarusta enkä kuopan kaivajan mahdollisista vahingoista muille istutuksille. Sen lupaan, että kuappia tulee ja nopeesti.
Seuraavat päivät viätetäänkin sitten tiiviisti vällyjen alla. Täälä alko monsuunikausi. Siitä en kommentoi enempää. Aurinko mut herättäköön seuraavalle ulkoilureissulle. Moro.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti