Sukansyöjä Selma

Jos joskus miätit, miltä tuntuis nialasta kokonainen sukka kannattaa jatkaa lukemista. Nyt seuraa opettavainen tositarina siitä, kannattaako syödä sukka. Koekaniinina toimi Selma.

Just ku mää sain erellisen plokikirjotuksen runoiltua naispalvelijan kanssa, me mentiin leikkimään niillä kuuluisilla kivoilla vauvan sukilla. Leikittiin siinä tovi, kunnes pikkusisko päätti herätä ja naispalvelija meni sitä hoitamaan. Ei menny kauaakaan, kun Selma sai miälestään loistavan irean ja päätti syörä sukkamytyn välipalaksi, kun siinä alko päivällä jo vähän hiukomaan. Naispalvelija sitten onneks näki että Selma nielee kovasti jotain isoa. Ei tarvinnu laskee kun 1+1 ja tajuttiin naispalvelijan kanssa että sinne meni sukka tai sukat. Naispalvelija yritti sitten oksettaa Selmaa sualalla, mutta ei siältä tullu pihalle ku vähä mahanestettä. Sitte se soitti lääkäriin, ja Selma käskettiin kiikuttaa sinne mahdollisimman nopeesti oksetuspiikille. Mää olin siinä vaiheessa kyllä vähän vahingonilone, ku Selma oli niin ajattelematon ja joutu lääkäriin. Määhän en tommosta ruuaks kelpaamatonta kurkkuuni niäle. Kukaa muukaa selväjärkinen semmosta tee. Sitten on näitä Selmoja, joilla ei aina ihan hoksottimet toimi loppuun saakka...

Naispalvelija pakkas sitte nopeesti Selman ja pikkusiskon mukaansa ja lähti ovesta ulos. Ja tiiättekö, mut jätettiin ihan ypöyksin koko asuntoon. Mulle ei järjestetty eres mitään namijemmoja tai muita ajanviätteitä. Aika julma kohtalo mummiälestä. Täälä mää olin. Yksin isossa hiljasessa kodissa. Onneks miäspalvelija tuli jossain kohtaa kotiin. Näytin sillekkin hetken aikaa, kuinka loukkaantunu mää olin tästä kohtalosta. En noussu sohvalta eres tervehtiin. Mutta aika äkkiä mää sitte kuitenki lepyin. 

Nyt kun päästiin tärkeimmästä, eli mun tuntemuksista, voiraan palata takasi Selman seikkailuihin. Selma sai siä lääkärillä oksetuspiikin. Piikki oli tehokas ja yrjöö tuli monesti, mutta sukka sen sijaan päätti jäärä Selman mahaan. Siä lääkäri sitten pohti naispalvelijan kanssa vaihtoehtoja ja totesivat että sukkamytty oli kuitenki aika iso Selman kokoon nähden. Ei voinu tiätää saisko Selma joskus viikon-kuukausien sisällä sukan eliminoitua jommasta kummasta päästä ihan itte vai aiheuttaisko sukka tukoksen jonnekkin. Se tukos olis kuulemma aika paha juttu ja vaatis kovin kiireellisen leikkauksen. Lopulta ne pääty siihen, että sukka poistetaan tähystyksellä Hattulan eläinsairaalassa. Piti olla semmonen tunnin operaatio ja sitten Selma pääsis sukasta eroon. No, kaikki ei menny ihan niinku siä strömsöössä. Sukka oli niin tiiviinä myttynä, ettei lääkäri saanu sitä mahtumaan enää mahaportista ulos. Sitten paikalle soitettiin kokeneempi lääkäri. Sekään ei onnistunu. Tässä vaiheessa oli jo selvää, että sukka ei kyllä omin avuin koskaan ulos tuu ja se täyty siältä sitten leikata pihalle. Naispalvelija ja pikkusisko passitettiin kotiin ja Selma siirrettiin leikkaukseen. Illalla lääkäri soitti, että leikkaus meni hyvin ja sukka saatiin mahasta ulos. Selma jäi yöksi toipumaan ja naispalvelija kävi hakemassa sukkasankarin sitten perjantaina kotiin. Sukan Selma sai muistoksi ison haavan lisäksi. 

Tossa oikeella Selma on lährössä lääkäristä kotiin ja vasemmalla juuri kotiutuneena. Mää menin sentään samaan petiin vähän lohduttamaan Selmaa.

Tommonen haava siitä tulee, kun leikataan mahasta viaraita esineitä pois.

Tässä on se kuuluisa sukkamytty, jonka hoitajat oli pessy ja avannu. On muuten nyt arvokkaat sukat!

Selma on toipunu leikkauksesta hyvin eikä vaikuta mitenkään kovin kipeeltä. Mua miälestä on kyllä vähän epäreilua, ku Selma saa syärä neljästi päivässä eikä sen tarvi mennä ulos ku tarpeilleen. Toisaalta se ei saa riahua tai hyppiä ollenkaan, mikä tekee sen olosta jokseenkin tylsää. Me ei nyt kumpikaan voira eres herkutella, ku Selma ei saa syörä vielä mitään muuta, kun sen toipilasmössöä. Mullekkaan ei sitte tiätty mitään herkkuja heru, kun ei Selmakaan saa. Höh.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Naispalvelijalla on vaan kovin huono omatunto tästä äksidentistä, kun sen miälestä tää oli vähä niinku sen vika että Selma joutu kokeen tommosen operaation. Ei se osannu ajatella että Selmakaan olis ihan niin tyhmä, että menis syämään sukan. No, enää me ei kuulemma saara leikkiä vauvan sukilla. Selma kehottaakin kaikkia koirakavereita palvelijoineen oleen tarkkana siitä, millä leikitään ja mitä kaikkee kannattaa kokeilla syärä. Selma vakuuttu ainakin siitä, että sukka ei kuulu ruakavalioon.

Mää pääsin eilen käymään maalla naispalvelijan ja pikkusiskon kanssa. Sain siä vähän salaa herkutella ja pääsin kirmaileen jäälle auringonpaisteeseen. Mitä sitä muuta nahkakoira tarvis nauttiakseen.

Tässä näätte onnellisen nahkakoiran varpaanjäljet. Aika söpöt, vaikka itte sanonkin.

Siä maalla on mulle kasvamassa tommosia leikkikavereita. Ne ei kuulemma ihan viälä osaa leikkiä, mutta mää orotan jo innolla että pääsen niitä vähän rallittaan ulos!