Tavallista arkea

Täällä ei oo kuulkaa tapahtunu sitte yhtään mitään erikoista. Semmosta tasasta harmaata arkea ollaan tassuteltu menemään. Mää oon jo vähän virkeempi ja oon jopa suastunu leikkiin ton termiitti-Selman kanssa nyt päivittäin pieniä hetkiä. Musta on ihan hauska juasta sen perässä taloo ympäri ja yrittää napata siltä lelu suusta.

Selma on ahkera kattomaan telkkaria. Sen lemppariohjelma on avaraluanto, ku siälä näkyy paljon kiinnostavia ja usein myäs kovin pelottavia eläimiä, joille pitää murista tai haukkua. Tossa kuvassa Selma kattelee Kaunotar ja Kulkuri II -piirrettyä palvelijan kanssa. Mää en juurikaan jaksa kiinnostua telkkarista. Ainoostaan välillä hämäännyn, jos siältä kuuluu ovikello. Sillon pitää ees vähän heristää korvia, jos vaikka joku tuleekin meille kylään.

Meidän lelut on alkanu päätyä jostain syystä lääkärijonoon. Ja täällä suunnalla ne leikkausjonot on kuulkaa hirveen pitkiä. Toi siilikin on odottanu jo vapaata aikaa varmaan pari kuukautta. Mitään ei tunnu tapahtuvan. Täytys varmaan viärä ne jonnekkin muualle hoidettavaksi, että päästäs niitä taas vähän kurmuuttamaan. Naispalvelija kyllä lupas ottaa itteensä niskasta kiinni ja tehrä asialle jotain. Vähän kyllä epäilen, se on aika saamaton tämmösissä asioissa.

Me saatiin tommoset hirveen herkulliset broilerin siivet tässä yks päivä ruakakuppiin. Määhän tiätty hotasin omani aika nopsaa näillä mun superleekoilla, mutta sitte se kurjuus alko. Selmalla meni ainaki vartti ton yhden säälittävän siiven nakertamiseen. Mää olin tossa viäressä koko ajan tarjoomassa apua, mutta ei kelvannu. Mun miälestä oli hirmu epäreilua, että Selman siipi kesti noin kauan pidempään kun mun. Ihmeellisiä laatueroja niissä. Täytyy toivoo, että mää saan ens kerralla sen joka kestää pirempään.

Huomenna onkin eres vähän jotain spesiaalia. Päästään varapalvelijalle illaksi hoitoon! Siitä tulee taas huippukivaa!