Kuvauksia

Muistatteko, ku kerroin että Selma kävi kuvauksissa siä Arboretumissa. Nyt viimeinkin saatiin jotain kuvia nähtäväksi. Kuvat kuuluu One Mind Dogsille ja valokuvaajana toimi Ida Photography. Tolloin oli viä iiiihanan lämmin ja aurinkoinen ilma! Toisin kun ny. Korvathan tua ulkona jäätyy hännästä puhumattakaan. Hrr.

Perjantaina naispalvelija raahas meille tommosen laatikon, mikä oli täynnä piäniä vaatteita. Arvaa vaan, iskikö mulle ja Selmalle piäni epätoivo, ku aluks luultiin että ne kaikki vaatteet on meille. Saatiin onneks aika nopeesti huakasta helpotuksesta, kun kävi ilmi, että ne ei onneks ollu meille ollenkaan. Yks kiva lelu siä kyllä oli, mikä oltais miälihyvin voitu ottaa leikkeihin. Jostain syystä me ei saatu ees kokeilla sitä. Epäreilua.

Naispalvelija innostu (YRITTÄÄN) ottaan meistä jotain hyviä kuviakin, tosin mää en oikein innostunu koko ajatuksesta. En liiemmin välitä kameroista. Herkut kyllä kelpas, muttei nekää ollu tarpeeks hyviä, että oisin jaksanu kunnolla yrittää poseerata. Mua ei kattokaas ihan kaikilla nameilla suastutella, toisin ku Selmaa. Se varmaan tekis temppuja piänistä kivistäkin.

Lauantaina me käytiin maalla vähän siänessä. Siälä oli kamalaa, jos multa kysytään. Kauheeta varvikkoo pitkin piti rämpiä naispalvelijan perässä ja ruikuttaa syliin. Olisin toki voinu vaan orottaa siinä polulla parin metrin päässä, mutta ei sitä tiärä jos se naispalvelija olis vaikka yhtäkkiä lähteny kauemmas ja eksyny musta. Selmaa ei haitannu yhtään risut eikä muutkaan esteet.

Löyrettiin me onneks sitte vähä niitä suppilovahveroita, ettei ihan turha reissu tullu. Illalla me päästiin sitte viä kyläileen kaupunkimummulaankin. Siä oli taas herkkukorvat jemmassa meitä varten ja saatiin leikkiä niillä kivoilla leluilla, joita siälä on. Päästään kuulemma taas lauantaina sinne uurestaan. Kivaa!

Me ollaan ny harjoteltu tota hampaitten harjaamista. Se on toisaalta ihan siärettävää, ku se hammastahna on ihan hyvän makusta. Mää en oikein kyllä tykkää että mun suuta ronkitaan. Selma taas rakastaa sitä, että joku tonkii sen leekoja ja että sillä on jotain siä suussa, mitä vähän järsiä. Selma on heti innoissaan sohvalla, kun otetaan toi hammasharja esille. Mulle se sopis, että Selman hampaita harjattais ja mää saisin olla huomaamattomana peiton alla piilossa koko toimituksen ajan. Mutta naispalvelijan miälestä munkin hampaita täytyis vähä hoitaa, jos vaikka vältyttäis vähän siltä hammaskiveltä ja muilta hammasongelmilta sitte ku ollaan vähä vanhempia.

Mää en oo tainnu muistaa ees esitellä mun uutta hianoo haalaria. Palvelija tilas sen mulle, kun Selma on ominu mun pöllöfleecen. Toisaalta se alko oleen mulle jo vähän liian piukka, kun oon saanu massaa enemmän luiren päälle. Semmosessa makkarankuaressa ei oo kovin kiva liikkua. Nyt sain tommosen hianon leppäkerttuhaalarin, se on hirrmu lämmin ja pehmonen! 

Mää aika harvoin innostun leikkiin Selman kanssa, mutta välillä se on ihan hauskaa piänissä määrin. Miäspalvelija teki meistä tommosen vireopätkän.

Selma käy välillä peilailemassa eteisessä itteään. Viimeks se huamas, että sen viiksikarvat alkaa vihroinkin kasvaa. Mullakin ne alko kasvaan vasta ekojen juaksujen jälkeen ja nyt ne on kauheen nätit ja tuuheet. Selmalla ei onneks (viälä) oo lähellekkää yhtä hianoja ku mulla!

Nyt kun on alkanu taas olen kamalan pimeetä iltasin, palvelijat hankki meille tommoset valot. Ny me erotutaan tua lenkillä hyvin, ettei kukaan tuu vahingossa päälle.

Ei kai mulla ny muuta kummaa ollu miälellä. Naispalvelija on ny meirän kanssa ainaki pari päivää kotona, ku sen selkä on kuulemma niin kipee ettei se oikeen pääse liikkumaan. Meitä ei kyllä haittaa, että lenkit on vähä lyhyempiä ku toi ilma on noin kalsee! Ja mikä parasta, saaraan nukkua aamusin sängyssä. Me toimitaan hyvinä kaurapusseina siä peiton alla naispalvelijan iholla. Aika kätevää kaikkien osapualien kannalta!