Välillä täyty pitää juamataukoja, ku vauhti oli niin kova.
Sitte me välillä poseerattiin. Tai ehkä kerjättiin miäspalvelijalta jotain herkkuja.
Se herkku oli possunkorva! Huomaatteko ton ällön patin tuala mun yläselässä? Se tuli taas siitä rabiespiikistä, minkä sain siä 1v. rokotuksella. Onneks Sämpylällekin tuli samanlainen, nii en oo ainoo pattiselkä täälä. Ehkä se kuukaudessa sulaa, niinko se erellinenkin.
Meillä oli siä mukana myös tommoset tuareet hirvenluut. Oli kuulkaa aika komeeta syärä niitä kohmeisia lihaisia luita auringossa. Namnam!
Palvelijat mähki siä tommosia vihreitä pikkupalloja. Määki sain maistaa niitä, en oikein erityisemmin niistä kyllä pitäny. Ei maistunu lihalle eikä miltään lihaan verrattavalta ainesosalta. En sentään ollu nii pöljä, ku toi Sämpylä. Eihän se raukka tajunnu että se olis ollu jotain syötävää. Siinä se vaa leikki sillä vihreellä kuulalla pitkän tovin, kunnes se hukkas lelunsa.
Illalla tuli vähä viilee, nii päästiin rillikotaan lämmittelemään tulen äärelle. Kyllä pienen nahkakoiran kelpas taas. Kiitti vaan kaupunkimummulle kivasta päivästä!
Muistatteko, ku kerroin että Sämpylä oli niissä kuvauksissa sillon 12-viikkosena? No, ny se vireo on julkastu. Aika nolo mun miälestä. Mää olisin ollu paljo parempi kuvattava! Tossa se vireo on alapualella. Se löytyy myäs Evidensian nettisivujen kautta, täältä.
Selma on myäs ollu siä pentukoulussa kuulemma niinku joku mallioppilas. Ainoo, mitä se ei viäläkää osaa on maahan meneminen. Naispalvelijalta loppuu kohta ireat kesken, ku se yrittää saada Sämpylälle sen opetettua. Se ei vaan mee eres houkuttelemalla maahan. Vaikka määki näytin sille viäressä mallia. Ihan pöljä koira! Selmalla on ny onneks alkanu myös hampaat putoomaan suusta. Viälä on kyllä ne ikävät kulmanaskalit paikallaan. Orotan jo kovasti, että ne putoo pois! Ne on inhottavan terävät, ku se mua niillä puree.
Ny mää kuulemma jourun meneen tonne koleeseen ja märkään ulkoilmaan lenkille. Palaan taas myähemmin asialle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti