Jouduttiin yks päivä ulkoileenkin noissa epämiällyttävissä muavipusseissa, kun sato vettä.
Sämpylä masentu niin paljon, että sen korvatki lörpähti alas.
No on tässä viikon aikana jotain lämpimämpiäkin ilmoja ollu. Esimerkiks eilen. Mää löysin Sualijärveltä tommosia kivoja karvapalloja! Niillä oli hauska leikkiä, kun ne heilu pitkän korren päässä.
Hiano oli keli ja maisema, eikä hianompaa koiraakaan taira mistään löytyä.
Ainiin! Kiitos kaupunkimummu meirän hyvästä hoirosta! Kaupunkimummulle on aina ihan parasta mennä, kun siälä saa paljo herkkuja. Mää meen jo ihan täpinöihin, kun hyppään autosta ulos ja hoksaan missä ollaan. Ei siinä enää pissoja ehdi tekemään, kun on kiire ettimään possunkorvaa peiton alta. Sämpylä oli kyllä TAAS vähän nolo hoitolapsi, se meni ja teki molemmat tarpeet sisälle.
Päästiin pitkästä aikaa päästeleen höyryjä pihalle, kun meirän läheisellä kentällä ei ollu ketään lähettyvillä. Palvelijat uskaltaa sillon päästää meirät irti. Määhän otan heti kaiken ilon irti, kun saan juasta lelun tai kepin kanssa. Nyt varsinkin, kun toi Sämpylä on mukana. On ihan parasta juasta sitä karkuun. Se on niiiiiiin hiras, ettei sillä oo mitään toivoo saara mua kiinni! Harmi, kun palvelija otti vireoo vasta myöhemmin, oltiin tossa jo vähä väsyjä molemmat.
Tosta kuvasta ei paljon selvää saa, mutta mää vahrin siinä miespalvelijaa, kun se pelaa makkarissa tietokoneella. Mää alan sitä kyttään aina sitte, ku se on mun miälestä pelannu tarpeeks ja sen olis aika tehdä jotain merkityksellisempää. Kuten leikkiä mun kanssa tai viärä mua ulos. Miespalvelija ei vaan oikeen aina huamaa tota mun tiukkaa tuijotusta. Mutta kun mää en saa mennä makkariin, niin mitä muutakaan oikeen voin? Täytys opetella huutaan sille sillai, että se kuulee noitten korvalappujensa sisään mun asian.
Eilen meillä oli kynsihualtopäivä. Mää en vieläkään oikeen perusta siitä touhusta, mutta kyllä mää aika kiltisti annan mun kyntyset hoitaa. Sämpylä onkin sitten vähän haasteellisempi tapaus. Naispalvelija tarvii siihen miespalvelijan ja miljoona pikkukalaa. Sillon kun Sämpylä saa herkkuja, niin sille voi tehdä mitä vaan. Ilman herkkuja miltei kaikki hoitotoimet on aika mahdottomia. Kynsienleikkuukin hoituu ihan huomaamatta, kun tuuttaa kalaa suuhun. Mun miälestä se on epäreilua, että Selmasämpylä saa kynsien leikkuun aikana enemmän kalaa ku mää. Pitäiskö munki alkaa vaikeeksi?
Ei kai mulla ollu ny mitään tän ihmeellisempää asiaa. Jos näätte sitä aurinkoo, nii vinkakkaa että täällä Hervoodissa on kaipailtu. Kiitti.





Ei kommentteja:
Lähetä kommentti