Lyyti 6kk ja ensilumi

Mulla oli eilen vähän niinku synttärit, koska mää täytin jo puoli vuotta! Palvelija ei usko millää, että mää oon jo niin iso. Vastahan mää niiden luokse tulin. Musta on kuulemma kasvanu hieno koira! Kyllähän mää sen tietty jo tiesinkin, että oon täydellinen. Palvelija haluais lisätä tohon täydellisen eteen vielä lähes-sanan. En tiedä miksi? Mitä vikaa mussa nyt muka sitten on? Ei mitään.

Ai niin, paino piti kertoa. 6kk iässä mää oon jo melkein viis kiloo. Tarkalleen 4,8 kg näytti vaaka. En enää mikään ihan kirppu ookkaan. Palvelija hämmästeli eilen, kun sovitettiin sademanttelin alle trikoopukua, mikä sen miälestä oli ihan hiljattain aivan liian iso, niin nyt se oli mulle just passeli. Ehkä jopa hieman piukka. Sain juuri kuulla, että mulle on tulossa postista uus sademantteli, kaks trikoohaalaria ja jotku juoksuhousut. Onneks alko se postilakko, nii en joudu ainakaa ihan viä mitään koirien muotinäytöstä täälä pitään. Mää tykkään olla nakkena.

Nii ja arvakkaa mitä! Tänään ku mää menin iltapäivällä ulos, kun palvelija tuli töistä kotiin, niin siellä ulkona oli jotain valkosta märkää ja kylmää juttua levitetty ympäriinsä. Palvelija selitti että se on lunta. Mää maistelin ja haistelin sitä, ja tulin siihen lopputulokseen että se lumihan oli ihan hauska juttu. Kävellessä siitä lähti pieniä paakkuja liikkeelle, mitä oli kiva jahdata! Tossa alla on videoo mun ja lumen ensikohtaamisesta. Huomaatte varmaan, että mun tossuilla kävely alkaa jo sujua!