Uus aurinkosohva ja tylsä pentukoulu

Ei mun elämässä mitää hirmu mullistavaa oo tässä viikon aikana tapahtunu. Mää pääsin taas maanantaina ja torstaina pentupainiin. Mut tiiättekö, torstaina palvelijat jätti mut sinne kirppujen puolelle. Siellä oli tylsää! Eihän ne muut mun kaa uskaltanu leikkiä, vaikka kuinka yritin. No onneks noi palvelijat sit jossai välissä hoksas, että haluun sinne vähä mua isompien kanssa telmimään. Ne sentään leikki mun kanssa. Vedettiin rallia jonossa ja telmittiin suurella joukolla. Siellä oli taas mun lempparikaveri Papu, se on kai joku pyreneittenkoira. Semmonen pörrönen. Siltä lähtee kivasti karvaa suuhun ku ottaa kiinni. Pentupainien jälkeen mulla on aina suu ja silmät täynnä toisten karvaa.

Siitä pentukoulusta mää en tykkää. Tiistaina leikin kuuroa ja haistelin siellä vaan lattiaa. Minkä mää sille mahoin, että ne hajut oli niin mielenkiintosia! Ei tehonnu namit eikä mikää muukaan. Taisin olla vaan hirmu väsyny, kun meille tuotiin ennen koulua uus parvekesohva ja enhän mää sit siinä sohvan kasaamisurakoinnin ohella ehtiny nukkuun päikkäreitä. Palvelija oli vähän turhautunu, kun ei se siä koulussa saanu muhun mitää kontaktia. Mut kotona mää kyllä oon suostunu harjottelee niitä koulutehtäviä, katsekontaktia ja hihnassa seuraamista on nyt kovasti reenattu. Mulla vaan äkkiä se mielenkiinto siirtyy johonkin mukaviin hajuihin. Esimerkiksi auringossa kuivatetut ja hyvin paahtuneet madot on mun ykkösprioriteetti tuolla ulkona. Ootteks te maistanu? Rouskuu ihanasti hampaissa! Toinen hauska juttu on päästä hiekkakentälle, siellä saan aina hirrrmusen hepulin. Alan vetään rallia palvelijoitten ympäri ihan päättömästi. Jostain syystä ne ei siitä tykkää, kun sitä tomua tarttuu mun nahkahipiään kovin herkästi. Pah.

Mutta niin, meillä on nyt parvekkeella sohva! Tiiättekö että on parasta ikinä loikoilla siellä kun aurinko paistaa. Luksusta suorastaan. Ja sohvasta tuli mieleen, että mää oonki jo muutaman kerran päässy itte hyppään sohvalle. Tosin se onnistuu vaan sillon kun en yritä liikaa, sillai ohimennen.

Tässä on muutama kuva, kun mää koeajan sitä uutta partsisohvaa:

Nyt mulla alkokin toimelias 3 viikkoo, kun toi palvelija jäi jollekkin kesälomalle. Mun ei kuulemma tarvii ihan niin paljoo olla yksin ja me aiotaan tutustua uusiin paikkoihin. Ehkä se sit muistaa kirjottaa tännekki useemmin?!