Kaverikoiria ja vapaana temmeltämistä

Mulla oli hirmu toiminnantäyteinen viikonloppu! Ensteks pavelija vei mut maalle, missä mää vihdoinkin pääsin tapaamaan Lilliä. Lilli vois olla vähä niinku mun mummu, se asuu mun palvelijan vanhempien luona. Eli siis mun mummulassa. Se on myös jo vanha neiti, yli 10 vuotta. Lilli oli hirmu kiva, vaikka se ei kauheesti musta välittäny. Vähän me leikittiin ja sit se tietty piti mut ojennuksessa, jos mää kävin liian innokkaaksi. Mun palvelija oli hirmu ylpee meistä molemmista, kun oltiin niin nätisti. Siellä maalla mää myös sain pitkästä aikaa juosta vapaana. Aurinkokin paisto. Syötiin me marjojakin, mää tykkäsin karviaisista. Kaiken kaikkiaan mitä mainioin päivä!

Toi valkonen karvakasa on se Lilli <3

Tässä on mun vauhtinäytteitä sieltä maalta. Pavelija otti videookin, mutta tiiättekö että se urpo piti sormeensa siinä edessä, ettei siitä näy mun spurtit kunnolla. Nii ei nyt sit oo sitä videoo. Mut eks mää ookko aika nätti tossa poseerauskuvassa?

Sitte toisena päivänä me oltiin taas siellä maalla ensin hetki ja harjoteltiin luoksetuloo kirmailujen ohella. Sen jälkeen me mentiin sinne palvelijan isovanhempien mökille leikkimään Remu-russelin kanssa. Oli huippukivaa! Me leikittiin nyt vähä rauhallisemmin ku viimeksi, olin varmaa aamupäivän kirmailuista jo vähä vajailla pattereilla liikkeellä. Välillä me huilattiin keinussa, auringonpaisteessa tietysti. Sit taas jatkettiin.

Mulle kävi vähä hassusti tuolla järvessä. Mää juoksentelin innoissani siinä rantavedessä ja otin pisaroita kiinni. No, sitte mää vahingossa juoksinkin vähä liian pitkälle. Kukaan ei ollu kertonu mulle, että jossain kohtaa mun jalat ei ylläkkään pohjaan. Huonostihan siinä sitte kävi, mää nimittäin vähä sukelsin. Onneks hoksasin kääntyä heti takasi rantaan päin ja otin pienet uimaliikeharjottelut. Aikamoista räpiköintiä se oli ja taisin vähä pelästyäkkin. Mutta ei se kauaa haitannu, pääsin pyyhkeeseen kuivattelemaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Tässä on vielä muutama poseerauskuva. Alan näyttään jo melkein aikuselta palvelijan mielestä. 

Tän viikon alussa tulikin ikäviä uutisia. Pentupainit on parilta viikolta peruttu, kun täällä Tampereella on jotain kennelyskää ollu liikkeellä. Ihan tyhmää. Onneks toi palvelija järkkäs mulle muita reffejä, että pääsen telmimään muidenkin kanssa.