Oli kuulkaa ihan kelpo pääsiäinen! Saatiin maistella taas monenmoisia herkkua. Mämmin lisäks lehmää, lammasta, kania ja kermavaahtoa. Suklaamunia ei jostain syystä saatu, vaikkaki semmonen olis mulle kyllä maistunu! Olis varmaa täytyny käyrä naapureilla virpomassa ja tianaamassa omat munat. Herkuttelun lisäks me käytiin lenkkeilemässä ja tiätty saunottiin.
En tiä oliks toi joku myähänen aprillipila joltakin, kun torstaina ennen pitkäperjantaita tänne tuli kaamee takatalvi. Ainaki puali senttiä lunta maassa ja kylymä ilma. Hyi olkoon. Ei naurattanu nahkakoiria ei. Tehtiin lakko Selman kanssa ja mentiin vällyjen alle piiloon orottaan kesää.
Naispalvelija kyllä meirät sitte seuraavana aamuna kaivo siältä vilttimytystä ja vei ulos.
Selmalla oli taas kerran tylsää ja se halus mun kans leikkii. Kattokaa ny miten se kehtaa mulle nalkuttaa. Mää yritän sille hianosti hymyillä ja kertoo että haluisin vaan olla rauhassa. Eihän se tomppeli sitä usko ja täyty sitte vähä kovemmin komentaa. Tämmöstä säätöö ton elukan kanssa täälä on monena iltana viikossa. Täytyis palkata joku Selman leikittäjä, ku ei toi naispalvelijakaa koko päivää sen kanssa ehri puuhaan. Selman väsyttämiseen tarvitaan se kokonainen päivä, ihan pari tuntia ei riitä muutaku innostamaan sitä lisää. En ymmärrä. Mää tykkään enemmän vaan loikoilla pehmosessa vilttikasassa ja herkutella. Joskus joo on ihan kiva leikkiä hetken aikaa, mutta sentää rajansa kaikella.
Keskiviikkona me viätettiin nahkakoirien hemmottelupäivää. Päästiin höntsäilemään tunniksi agilitykentälle. Oli huippusiistiä! Mää muistin hianosti taas, kuinka siälä mennään. Selma oli tapansa mukaan vähän liian täpinöissään, eikä oikein osannu keskittyä oleelliseen. Mutta oppi sekin menemään puamin hyppyjen ja putken lisäksi. Tunnin lopuks me saatiin viä juasta vapaasti vartti siä kentällä. Mentiin ihan täpöillä. Mää vähän jo väsyinkin, mutta Selma olis jaksanu jatkaa viälä vaikka toisenkin tunnin. Mistä sillä sitä energiaa riittää?
Olis tossa mulla viä vähä varaa korottaa esteitä. Täytyy varoiks hypätä kunnolla, että pääsee varmasti yli.
Selmalla lentää noi takakintut ihan pimeesti, kun se loikkaa.
Hemmottelupäivä jatku akilityn lisäks tiätty parvekkeella. Oltiin tilattu aurinkoo koko iltapäiväksi. Otettiin hiirikin mukaan löylyihin.
Illalla oli viälä päähiarontaa ja rasvaustuakio. Tämmösistä nahakoirien hemmottelupäivästä täytyis tehrä jokaviikkone perinne. Mummiälestä!
Vihroinki tua Sualijärvellä on lenkkipolut sulia ja me on päästy lenkkeilemään sinne! Siälä on niin mukavaa, kun ei kuulu autojen äänet. Voi keskittyä niiden pikkutipujen laulun kuuntelemiseen ja metsäisten tuaksujen haisteluun.
Selmalla onn asiaa: "Koska tuut leikkiin mun kaa?"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti