Taas se on täälä, talvi...

No nyt se kamala talvi on tullut ja tuanu mukanaan tän inhottavan pukeutumisurakan. Lisäks potentiaalisten pissa- ja kakkapaikkojen etsiminen on tehty lähes mahdottomaks, kun maa on valkonen ja tuntuu kenkien kanssa ihan samalta joka paikassa. Pah. Kyllä mää niin miäleni pahotin ja pahotan aina, kun ulos joudun.

Selma oli aluks (ja on edelleen) hyvin järkyttyny tosta pakkaspukeutumisen määrästä. Vähänkö mää nauran sille, kun se joutuu käyttään tota inhottavaa kutisevaa pipoo, mikä tekee siitä vielä kaikenlisäks ihan eläkeläismuarin näkösen. Hah. Mulla on onneks tommonen kivempi ratkasu korvien suojaksi.

Selma joutu luonnollisesti myäs  harjotteleen tossujen käyttöä. Se oli yhtä hassun hauskaa seurattavaa kuulemma, kun mun ensimmäinen kerta tossut jalassa.

Ihan hyvin se kävely Selmaltakin sujuu ulkosalla. Mulla oli tollon ekoilla pakkasilla hännässä mun viime talven tossu. Tommonen majavan lapa. Hyi. Naispalvelija ei ollu osannu varautua pakkasiin tarpeeks ajoissa, niin ei ollu hännänlämmitintä molemmille. Nyt valitettavasti tilanne on korjattu. Olisin voinu vaikka odotella sisällä ja antaa Selman käyttää mun hännänlämmitintä.

Mulle myös nauretaan usein ennen uloslähtöö, ku mun täytyy aina lämmittää mun talvirenkaat kunnolla sisätiloissa. Sitte ku oon joutunu puetuksi tossut jalassa, niin mää lähren kiärtään sisällä asuntoo ympäri siihen saakka, kunnes pääsen/jourun ovesta ulos. En vaan kykene odottaan paikkallani. Täytyyähän sitä saara hyvät lämmöt päälle, että pärjää tuala siperian kantasissa olosuhteissa. Nii. Tänään toi naispalvelija viä kehtas kuvata mun rundia.

No on täälä onneks jotain kivaakin viikon kuluessa tapahtunu. Viime viikolla päästiin kaupunkimummulaan iltahoitoon. Siälä saa aina ihania herkkuja ja rentoutua viltin alla. Ainoo vaan, että toi ilonpilaaja-Selma tulee välillä häiritteen mun rentoutushetkee. Sielä on myös huippukivoja leluja, paljon parempia ku meirän omat täälä kotona. Terkkuja vaan kaupunkimummulaan!

Sunnuntai-iltana oli vähän hassu päivä. Aluks naispalvelija oli tosi kiireinen ja sitte illalla tänne tuppautu ihan hirveesti viaraita. Tai olimmää ne kaikki ennenki nähny, mutta mummiälestä muutama viaras kerralla riittäis. En tykänny yhtään, kun en mahtunu sohvalle ja oli kauhee hälinä joka paikassa. Onneks ne ei jääny tänne asumaan!

Tiistaina me käytiin autoajelulla. Ensi piipahdettiin Nekalan Löytöliiterissä. Oli muuten tylsä kauppa! En nähny yhtään herkkua millään hyllyllä. Ja arvakkaa, mihin palvelijat meirät tunki! Tommoseen ostoskärryyn. Ensinnäkin, siälä oli ihan liian vähän pehmikettä mun hienostuneelle prinsessapyllylle. Toiseks kyyti oli kovin epätasasta ja kolmanneks en päässy siältä itte pois. Ja niin, neljänneks, en saanu siältä mitään kivaa ittelleni. Onneks mentiin sen jälkeen Wuffille. Siältä sentään sain herkkuja kotiin ruuan lisäksi ja päästiin Selman kanssa testaan älypelejä.

Naispalvelija teki meille oman "sohvan" olkkariin. Tykkään siinä välillä kölliä, mutta toi patteri sais olla paljon paljon lämpösemmällä! Siinä olis niiin paljon kivampi nukkua, jos hohkais oikeen lämmintä ilmaa tossa vieressä. Täytyy laittaa isännöitsijälle hajumerkkejä tohon ulko-ovelle, jos se vaikka tulis tekeen asialle jotain, ku ei noita palvelijoista oo mihinkään.

Eiks niin, että me ollaan terrierin lisäks niitä seurakoiria? Naispalvelija jotain mutisee, ettei ees vessassa voi käyrä rauhassa, ku ollaan siä kärppänä paikalla. Mää yleensä käytän tilaisuuren hyäryks ja kerjään rapsutuksia ja Selma yleensä tulee leikkiin sinne jollain lelulla. (Tai kiusaan mua, jossei oo lelua lähettyvillä.) Mun miälestä siinä on ihan hyvin aikaa mua rapsutella, ku siinä vaan kerran istuskelee. Sitä paitsi, eiks oo kivempi olla seurassa ku yksin? On.

Nyt me ollaan aika paljon leikitty Selman kanssa sisällä, kun naispalvelijan selkä on taas vähän huanona eikä se oikee (onneks) pääse lenkittään meitä pitemmälti. Lisäks kun on ollu kauheen ikävä ilma ja kovin pimeetä, ollaan aktivoiduttu enemmän sisätiloissa. Sehän kyllä käy meille!

Ens viikolla kuulemma tulee muutos, kun naispalvelija menee aikasempaan vuaroon töihin, niin meillä on valoseen aikaan mahrollisuus mennä tonne kivoille metsäpoluille lenkkeilemään. Onneks ens viikkoon on viä ainaki monta päivää!