Juoksut

Nyt mulla sitten alko ne juoksut ja joudun pitämään tämmösiä tyhmiä ja kutiavia housuja jalassa. Palvelija onneks ompeli noihin housuihin mun fleecepeitosta tommoset pehmusteet, kun noissa housuissa oleva kuminauha hiersi mun taipeita hirmusesti. Jos suoraan sanon, niin noista pehmusteista tuli mun mielestä hirveen rumat! Mutta kai se on ny niihin tyydyttävä. Parempi ruma pehmuste, kun auki hiertyneet taipeet. Luulisin. Voisin olla vaikka ilman koko housuja, jos annettais. Pitäisin itteni kyllä ihan ite puhtaana.

Emmää kyllä ymmärrä, miks tätä sanotaan juoksuksi? Ei  mua juoksetuta yhtään normaalia enempää. Mitä mää oon huomannu, niin normaaliin on eroa se, että mun tötterö turpos ja näyttää nyt ihan manaatin naamalta ja sieltä valuu jotai pahanmakusta punasta töhnää. Aina kun mää sitä putsaan, nii muun alaleuka jää väpättään hetkeks. Hyi. Toivottavasti toi tötterö palautuu pian ennalleen. Kaikki näkee sen ny kilometrin päähän, ku se on niin turvonnu. Vähänkö noloo.

Nyt kun mulla on tää manaattitauti, nii mää joudun kuulemma oleen pojista erossa koko loppu vuoden. Vähänkö tylsää, kun en nyt sit voi mennä koirapuistoonkaan. Onneks mää ehdin torstaina näkeen mun poikaystävää, Remua. Se jo kyllä haisto, että musta tulee jotain miälenkiintosta hajua, mutta ei se onneks mua kauheen innokkaasti vielä jahdannu. Remulle terkkuja! 

Sen lisäks että mulla on nää tyhmät juoksut, nii tualla ulkona on ihan järkyttävän epämiellyttävä keli ulkoilla. Jos multa kysyttäis (MUTTA KUN EI KYSYTÄ) nii en kävis muutako pikapissalla tossa takapihalla. Palvelijat aina pakottaa kävelemään pidemmän lenkin. Pitää kuulemma pävittäin liikkua. Mun miälestä olis myös palvelijoiden etu, että kävisin pikasesti vaa pakollisilla tarpeilla tossa pihassa. Ei tarvis kenenkää kärsiä tosta sateesta ja tuulesta. Eiks jo vois tulla kesä ja aurinko? Täytyy kaivautua viltin alle talviunille ja odottaa parempia kelejä.