Palvelijat luuli, että mua jännittäs Remun tapaaminen. Mutta ehän mää miettiny ko viis sekunttia, et voiks ton kanssa tutustua. Ensi kokeilin vähä tassulla ja sitte alettiin juokseen rallia pihaa ympäri.
Remu oli kiva. Se ei yhtään suuttunu mulle vaikka roikun sen naamassa miltei koko ajan.
Mun tavaramerkki on tää irvistäminen. Usein kun leikin leluillakin, nii mun huulet jää rullalle.
Siellä mökillä olis myös huisin kivaa tutkia paikkoja.
Uskaltauduin mää vähä järveenkin kahlaamaan. Vesi oli kyllä kamalan kylmää.
Leikit oli sen verran vauhdikkaita, että lopulta tuli kauhee väsy.
Huomenna mää pääsenkin taas painimaan muiden pentujen kanssa. Toivottavasti noi palvelijat muistais tällä kertaa ottaa musta kuvia, kun touhuan siellä?!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti